Pikkuveli on tehnyt viime aikoina tuttavuutta pehmeän, ensikirjallisuuden kanssa. Samalla kun lapsi syö kirjaa, äiti lukee sitä ulkomuistista. Tästä se lähtee: ensin tutustutaan kirjoihin esineinä, kun niitä maistellaan ja jossain vaiheessa revitään alas kirjahyllystä; sitten huomataan, että niissä onkin kuvia ja lopulta sitten se tarina.
Apinan hytkyt kertoo kuudella sivullaan ihmettelevän tarinan siitä, mitä ihmettä apina tirskuu ja hytkyy. No, vastaushan ei suinkaan ole se, että se nauraisi jollekin muulle eläimelle vaan kaverit ovat tulleet kylään.
Pikku-ankka sanoo kvak kvak kvak! taas tutustuttaa eri eläimiin ja eläinten ääntelyihin. Kirjan loppuhuipennuksessa päähenkilömme tapaa ankkakollegoja:
"Kvak kvak, minä olen ankka. Mitä te oikein olette?" "Kvak kvak, mekin olemme ankkoja!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti