Koska blogi toimii muistikirjana itselleni, ajattelin kirjoitella tänne erilaisia Likan tämänhetkisiä lempparijuttuja. On sitten mukava myöhemmin muistella, mistä Likka viisivuotiaana piti.
Aloitetaan yhdestä Likan lempparipuuhasta, nimittäin lautapeleistä. Jos hän ei pyydä lukemaan, niin sitten: "Voitaisko pelata jotain?" Meille onkin muutaman vuoden peli-innostuksen aikana kertynyt melkoinen pino erilaisia pelejä. Tässä siis Likan mielestä niistä parhaita. Jaan pelipostauksen kahteen osaan, koska tekstistä tulisi muuten turhan pitkä.
Ensimmäisenä mainittakoon klassikkojen klassikko
Afrikan tähti (Peliko). Likka halusi tämän pelin niin kovasti, että osti sen omilla rahoillaan, koska sitä ei synttäripaketeista kuoriutunut. Sitä onkin pelattu ahkerasti. Pelin idea on varmaankin kaikille tuttu: matkustetaan ympäri Afrikkaa Afrikan tähti -timanttia etsien. Matkaa hidastavat erilaiset rosvot, ikävät paikat ja rahojen loppuminen. Lisää rahaa voi saada löytämällä muita, pienempiä timantteja. Peli on suht yksinkertainen ja sopii jo vaikka neljävuotiaille, jos keskittymiskykyä riittää.
Vuosi sitten jouluna pukki toi Likalle
Junior Alias -pelin (Tactic/Nelostuote). Kyseessä on lasten versio tavallisesta Aliaksesta (joka on btw yksi lempipeleistäni). Normialiaksesta junior eroaa siten, että jokaisessa kortissa on yksi selitettävä sana ja myös kuva siitä. Peliä voi siis pelata sellainenkin lapsi, joka ei vielä osaa lukea. Tällöin on kuitenkin hyväksyttävä lapsen selittämistä sanoista se, mitä hän on tarkoittanut eikä välttämättä kortin esittämää. Korteissa on esimerkiksi sana
nainen, mutta kuva näyttää ennemminkin mummolta. Lapsi siis yleensä selittää
mummoa ("tää on sellanen vanha akka"). Tämän pelin tuoksinassa olemme viettäneet monta ratkiriemukasta hetkeä, minkä takia Likka tämän pelin lemppareihinsa kuuluvaksi varmaan nimesikin.
Vinkki: Peli toimii hyvin myös suomen kielen opettelussa.
Melko uusi tuttavuus, mutta silti jo paikkansa lemppareiden joukossa vakiinnuttanut, on Richard Scarryn
Busytown eli
Touhula-peli (Tactic/Nelostuote). Peli on valittu viime vuonna Vuoden lastenpeliksi.
Joku muukin siitä siis pitää. Pelissä kaikki osanottajat toimivat joukkueena, jonka tarkoituksena on päästä pikniksaarelle ennen kuin possut syövät kaikki eväät. Kukaan ei siis yksin voita tai häviä, mistä peli saakin hurjasti plussaa. Likan ja vanhempien mielestä tämä peli on harvinaisen hyvä, joten myös kolmevuotias kummityttömme sai pelin joululahjaksi. Hän ei kuitenkaan kuulemma vielä oikein jaksa siihen keskittyä. Ehkäpä peli toimii parhaiten yli neljävuotiailla.
Linkkivinkki:
Lautapeliopas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti