Hikkori tikkori toikki.
Hiiri kelloon loikki.
Kello meni poikki
ja hiiri pois loikki.
Hikkori tikkori toikki.
Olen odottanut kuin kuuta nousevaa, että pääsen loruttelemaan Pikkuveljen kanssa. Nyt siinä alkaa vihdoin olla jotain järkeä. Olen surkea keksimään mitään loruja tahi runoja omasta päästäni, joten taivaan kiitos Kirsi Kunnaksesta. Meidän perheen ehdoton suosikki vauva-aikana on ollut Kunnaksen Tiitiäisen runolelu -katselukirja. Se sisältää 15 ihanaa lorua, joihin Christel Rönns on tehnyt kuvituksen. Kuvat ovat hauskoja ja värikkäitä, ja niistä voi keksiä lisää kertomista (jos on kekseliäämpi kuin minä). Jopa nelikuinen Pikkuveli katselee kuvia mielellään.
En nyt mene siihen, kuinka tärkeää loruttelu - ja ylipäätään lukeminen - on lapsen kielen kehityksen kannalta. Lorut opettavat paljon siitä, miten kieli toimii ja muistuttavat siitä, että kielellä voi leikkiä. Tämä kirja on ihan ehdoton jokaiselle vauvaperheelle (vink, vink). Kannan asiassa oman korteni kekoon ja vien usein Tiitiäisen runolelun vauvalahjaksi. Tälläkin hetkellä kaapissa odottelee muutama uutta kotia.
Kirsi Kunnas - Christel Rönns: Tiitiäisen runolelu (WSOY 2005 [2002])
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti